Tehtävä 1 - Verkkokauppa

Verkkokauppa

Helsingin Sanomien artikkeli suomalaisten verkkokauppojen tilasta

Lainaan Helsingin Sanomissa 28.2.2014 kirjoitettua artikkelia, jossa kerrottiin suomalaisten kaupan alan yritysten jäävän muiden Pohjoismaiden jalkoihin verkkokaupassa. Googlen ja brittiläisen konsulttiyhtiön OC & C:n selvityksen mukaan ulkomaiset nettikaupat valloittavat Suomen, mutta suomalainen kauppa on lähtenyt kansainvälistymään internetin avulla huomattavasti Ruotsia ja Tanskaa nihkeämmin.

Googlen mukaan suomalaisten verkkokauppaa tekevien yritysten mainosklikkauksista vain 16 % tulee ulkomailta. Vastaavat luvut Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on yli 50 %. Selvityksessä oli mukana 50 suurinta verkkokauppaa tekevää vähittäiskaupan yritystä kaikista Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Alle puolet Googlen tutkimista suomalaisyrityksistä mainosti ulkomaalaisille verkossa. Tanskassa ja Ruotsissa verkkovientiä harrasti neljä viidestä verkossa toimivasta yrityksestä. Suomalaiset ovat muille pohjoismaalaisille yrityksille kiinnostavaa asiakaskuntaa ja pohjoismaisissa verkkokaupoissa suomi ja norja ovat eniten tarjotut kielet (OC & C:n selvityksen mukaan). Suomalaisyritykset puolestaan palvelevat ulkomaisissa verkkokaupoissaan useimmiten vain englanniksi, eivät edes toisella kotimaisella.

Googlen arvioiden mukaan kansainvälinen verkkokauppa tulee viisinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä. Digiparometri 2014 paljasti, että suomalaisyritysten edellytykset digitalisaatiossa ovat huippuluokkaa, mutta ne hyödyntävät sitä keskinkertaisesti. Rohkeus puuttuu ja asenteissa on vikaa, arvioi kaupallinen neuvos Antti Eskola Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyvä tuotekehittelyssä mutta ei markkinoinnissa. Viennistä on suurin osa ollut investointihyödykkeitä, ei kuluttajabrändejä kuten Ikea ja H&M:n tuotteet.

Uudet kaupankäyntiprosessit, hävijät ja voittajat

Kaupankäytiprosessit ovat muuttuneet siitä, kun tarjolla oli ainoastaan kivijalkakauppoja ja postimyyntejä. Kuluttajat ovat nykyään hintatietoisia ja monet etsivät netistä tuotetta mahdollisimman halvalla. Kivijalkakaupasta haetaan mahdollisesti tuotetietoja ja käytetään asiakaspalvelu hyväkseen, mutta sen jälkeen tuote hankitaan netistä - mahdollisesti ulkomaisesta nettikaupasta, joka usein tulee postikuluista huolimatta halvemmaksi.

Kivijalkakauppoja on hävinnyt useita esim. Helsingin keskustan katukuvasta. Åbo Underrättelser kirjoitti 1.5.2014 ilmestyneessä lehdessään, miten Turun keskusta tyhjenee kaupoista. Turun keskustassa on yli 100 tyhjää liiketilaa ja nyt alueen yrittäjät vaativat kiinteistöjen omistajia tekemään asialle jotain. Syyksi kauppojen kadolle annetaan talouden heikko tila, mutta myöskin kasvava nettikauppa. Pienet erikoisliikkeet eivät pärjää kilpailussa.

Kuva: www.abounderrattelser.fi

Pienet kivijalkakaupat ovatkin selviytyäkseen alkaneet rakentamaan omaa nettikauppaa ja muitakin palvelumuotoja asiakkailleen. Asiakaspalvelusta on blogien ja sosiaalisen median kautta tullut henkilökohtaisempaa ja monissa tapauksissa kauppias ja hänen persoona on tärkeässä roolissa. Ilmiö on yleinen esim. sisustus-, pienten boutique vaate- ja lifestylekauppojen keskuudessa – henkilökohtaisesta palvelusta on taas tullut myyntivaltti. Ostettavien tuotteiden lisäksi kauppa voi järjestää shoppailuiltoja yksityisille ryhmille, teematapahtumia, kierrätystapahtumia, luentoja jne. Myös verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa on yleistä.

Kuva: Cafe latte spirit - kartanon kevätpäiväkutsu

Tarkoituksena on sitouttaa asiakkaat ja luoda vahvoja kanta-asiakkuuksia, vähän niin kuin ennen. Markkinoinnin tärkeä osa on bloggareiden työstäminen ja yhteistyö heidän kanssaan. Bloggarit ja myös sosiaalinen media ovat tärkeä ja edullinen kanava pienelle yritykselle tuotteiden markkinoinnissa. Kilpailujen ja arvontojen kautta kauppa saa tykkäyksiä ja kartoittaa asiakasrekisteriään ja itseään seuraavia asiakkaita.

Pienten kivijalkakauppojen verkkokaupan kasvua rajoittaa mahdollisesti uskalluksen ja resurssien puute. Suurin rajoittava tekijä on varmasti muutaman naisen/miehen yrityksissä resurssipula ja osaamisen puuttuminen. Ja liian pieni budjetti.

HS:n artikkelissa, jota aikaisemmin siteerasin, oli mainittu joitakin syitä, miksi suurten suomalaisen yritysten nettikauppa takkuaa. Emme ole kuluttajatuotteiden valmistajamaa, vaan olemme Suomessa perinteisesti keskittyneet tuotekehittelyyn, emme niinkään markkinointiin. Rohkeus puuttuu ja verkkokaupan merkitystä ei välttämättä oteta vakavasti. Vaikka Googlen arvioiden mukaan kansainvälinen verkkokauppa viisinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Siihen on vain kuusi vuotta…

Esimerkki kansainvälisestä suomalaisesta nettikaupasta:

Artek (Vitra)

Suomalainen design on tunnettu maailmanlaajuisesti ja Artek on vahva brändi alallaan. Artek vaalii kestävän muotoilun perinteitä ja tuotekehitysstrategian kulmakivet ovat etiikka, estetiikka ja ekologia.  Alvar aallon suunnittelemat huonekalut muodostavat valikoiman perustan ja tuotevalikoimaa laajennetaan jatkuvasti yhteistyössä muiden arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa. Sveitsiläinen Vitra AG osti Artekin 2013. Artekilla on toimistot Tukholmassa, Berliinissä, Tokiossa ja New Yorkissa.

Artekilla on hyvät edellytykset kansainväliseen nettikauppaan; tunnettu brändi ja Vitran vetoapu. Artekin nettisivuilla on nettikauppa ja useita kieliversioita (FI, EN, DE, SE), mutta DE ja SE –versiot eivät toimi ollenkaan. Englanninkieliset sivut kylläkin aukeavat ja USA:n nettikauppa artekstore.com palvelee kuluttajia USA:ssa. Mutta voisi kuvitella Artekilla olevan kysyntää esim. Ruotsissa. Ruotsalaiset jälleenmyyjät kyllä esitellään englanninkielisillä sivuilla.

Yritin tehdä testiostoksen englanninkielisestä webshopista (en USA-versiosta), mutta nettikauppa on todella huono. Pelkästään tuotteiden hinnat puuttuvat, se siis siitä…

Artekin huono nettikauppa ei kulje käsikädessä laadukkaaksi tunnetun brändin kanssa. Ja rajoittaa ehdottomasti nettikaupan kasvua.

Verkkokaupan asema Suomessa

Volyymi on tietenkin tärkeä tekijä, jotta verkkokauppa voisi menestyä. Suomi on asukasmäärältään pieni maa. Pelkästään pohjoismaalaisten kanssa työskennellessäni olen todennut, että suomen kieli rajoittaa kaupantekoa. Suomalaisten verkkokauppojen pitäisi ehdottomasti satsata kieliversioihin, luottavuutta herättäviin sivustoihin ja kielitaitoiin asiakaspalveluihin. Suomen kieli tuntuu hieman liian mystiseltä ulkomaalaisen ostajan silmissä.

Niinkuin jo aikaisemmin Helsingin Sanomien artikkelissa todettiin, Suomi ei tällä hetkellä pärjää edes pohjoismaisille naapurimailleen nettikaupassa. 

Lähteet: Helsingin Sanomat
Åbo Underrättelser
Artek.fi